Koietur till Fosenkoia

Kirpsakat terveiset täältä ruskan keskeltä!

Tiuku repii jo yön tunteja, mutta ajattelin vielä kertoa teille viime viikonlopun koietur:sta :)

Kaverini ja hänen kaverinsa täyttivät tuossa viime viikolla vuosia ja he päättivät juhlistaa sitä mökkireissulla. Sain kutsun mukaan ja pakkasin rinkan makuupussilla ja kuivilla vaatteilla ja lähdin retkeilemään. Fosenkoia on tuossa Trondheim-vuonon toisella puolella. Se on 425 metrin korkeudessa ja keskellä "Ei Mitään". Kulkuohjeet mökille on vähintäänkin kyseenalaiset. Ei sillä, että sinne mitään kovin tarkkoja ohjeita pystyisikään antamaan. Pääasiassa kulku tapahtuu suolla ja melko tiheässä metsässä jonkun sortin polkua pitkin. Ainakin aluksi. Lopuksi polusta ei ole tietoakaan, eikä sitä metsääkään juuri näy. Ohjeissa sanotaan mm seuraavaa: " Suuntaa aluksi kulkusi mäen päällä olevaa maatilaa kohti. Lähde sieltä kulkemaan metsätietä, kunnes tulen nummen reunaan. Ylitä nummi ja lähde seuraamaan sen toisella puolella alkavaa polkua niin kauan kunnes tulee seuraava nummi. Kävele kapeaan laaksoon, jossa on puro ja nouse oikealla olevaa mäkeä ylös. Kulje nummien yli itään, kunnes tulet järvelle, jonka rannalla mökki on. Kävelyyn kuluu aikaa 39 minuutista 24 tuntiin, yleensä kuitenkin noin 1,5-2 tuntia." Että tällaiset ohjeet :)

Mökki on NTNU:n urheilujärjestön NTNUI:n mökkijaoston ylläpitämä. NTNUI:lla on hieman toistakymmentä mökkiä tässä Trondheimin lähestöllä ja niitä sijaitsee mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Tämä mökki mihin menimme on rakennettu 1957 ja kaikki tavarat sen rakentamiseen on kuljetettu edellä mainittua reittiä pitkin... Täytyy sanoa, että siinä on joku tehnyt hirvän homman. Ahkerassa käytössä se on tuntunut olevan ja on luultavasti jatkossakin.

Ylitimme vuonon pikalautalla, joka on vain matkustajille. Siitä sitten lähdimme kiipeämään kohti maatilaa, joka oli noin 210 metrin korkeudessa. Maatilalta kävimme kysymässä lisää ohjeita ja jatkoimme kapuamista ylös. Kuten asiaan kuuluu, kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan :D Alku meni oikein hienosti ja päästyämme ensimmäisen nummen (kai sitä jo suoksi voi kutsua kun uppoaa nilkkaa myöten?) yli, pysähdyimme nauttimaan luonnon antimista, eli mustikoista. En ole sitten varmaan ikinä syönyt niiiiin hyviä mustikoita. NAM :P Tästä jatkoimme kohti seuraavaa nummea ja sitä yhtä tiettyä mäkeä. Ilmeisesti jossain kohti menimme hieman väärään suuntaan ja nousimme niitä mäkiä ylös hieman enemmänkin. Kompassia ei kenelläkään tietenkään ollut mukana, joten suunnistimme itään mm. sillä tiedolla, että puiden oksat ovat tuuheammat eteläpuolella. Ei sillä, että siellä pohjoispuolella olisi oksia ollutkaan ja eteläpuolellakin voidaan olla kahta mieltä tuuheudesta :D 3,5 tunnin sateisen patikoinnin jälkeen joukkomme johtaja päätti jättää meidät tuulensuojaan, ettemme ihan palellu ja lähti katsomaan löytääkö hän mökkiä jostain lähimaastosta. Yllätys, yllätys, mökki oli seuraavan suon takana, noin 300 metrin päässä. No saattoi siitä olla matkaa vielä puoli kilometriä ja järven kierto, padon ylitys, kalliolla kiipeäminen ja vielä yhden mäen nousu, että saimme kierrettyä järven poukaman. Kaikkiaan matkaan meni neljä tuntia, joten aika hyvä suoritus ensikertalaisilta :)

Mökki oli aivan ihana! Voin kuvitella miten ihana paikka se on lämpimänä kesäpäivänä kun ympäristöön voi tehdä kävelyretkiä, järvessä voi kalastaa ja ulkona makoilla ja ottaa aurinkoa. Sisällä mökissä oli sängyt kahdeksalle ihmisille, kamina, iso pöytä, penkit ja kaapisto astioille. Lisäksi oli eteinen, jossa oli tilaa vaatteille ja puille. Aloitimme tietysti majoittumisen vaihtamalla kuivat vaatteet päälle ja laittamalla kaminaan tulen, jotta saamme mökin lämpimäksi. Seuraavaksi vuorossa oli lettujen paisto. Toinen syntymäpäiväsankareista kun oli luvannut tuoda mukanaan lettutaikinatarpeet, jotta voimme sitten niitä paistella. Tarpeita oli loppujen lopuksi niin paljon, että kun ensimmäinen lettu oli valmis noin neljän aikaan, niin viimeinen valmistui joskus kahdeksalta :D Ja koko ajan oli pannulla uusi tulossa.

Myöhään illalla, jopa yöllä painuimme yöpuulle, sillä aamulla oli aikainen lähtö takaisin, jotta ehdimme kotiin menevään lauttaan. Yöllä nousi aivan uskomaton tuuli ja sen huomasi nukuessa muun muassa siitä, että naamalle lensi roskia jostain seinälankkujen välistä :D Pikkuvikoja, pikkuvikoja.

Herätys olikin sitten vähän vähemmän aikainen, kuin mitä oli suunniteltu. Ensimmäinen kello taisi soida seitsemältä ja lopulta hilasimme itsemme ylös varttia vaille yhdeksän. Sinäsä ihan hyvä, että edes siinä vaiheessa, sillä lähdön piti tapahtua varttia YLI yhdeksän. Siivosimme äkkiä mökin ja jokunen taisi ehtiä syödä aamupalankin. Sitten aloitimme taas nummien, eli soiden, ylittämisen.

Kotimatka oli ehkä hieman enemmän kiipeilyhenkinen kuin menomatka...Seinämät joita laskeuduimme olivat kaikkea muuta kuin loivia ja niitä oli kaikkea muuta kuin helppoa laskeutua. Mutta juuri kävelemään oppineet ja leikki-ikäiset lapset ovat onneksi kehittäneet tämän uskomattoman etenemiskeinon mm rappusiin ja mäkiin, pyllyllään. Käytimme sitä pariin otteeseen ja meni melkein mäen laskuksi :D Pari jokeakin päästiin ylittämään ja pakkohan se oli toiseen niistä sitten mennä kaatumaan. Kaatuminen oli tosin kuin elokuvista! Sain jo toisen jalkani vastarannalle ja toinen oli vielä joessa olevalla kivellä. Sitten tasapaino meni ja hitaasti, mutta varmasti, kaaduin toiseen suuntaan ja mätkähdin jokeen. Onneksi en kastunut pahasti ja koska kaatuminen oli hidastettu, en myöskään satuttanut itseäni. Rinkkakin säilyi kuivana.

Alaspäin selvisimme noin kahdessa tunnissa ja pääsimme taas matkaamaan pikalautalla. Tällä kertaa matka taittui aika epävakaassa säässä ja kovassa tuulessa. Täytyy sanoa, että sellainen pieni katamaraanipurkki kyllä heittelehtii aika mukavasti sellaisessa kelissä. Ja sekin täytyy sanoa, että on mukavaa kun vieressä istuu ihminen, jota pelottaa ja joka ottaa aina lujaa kiinni käsivarresta kun purkki heilahtaa enemmän :D En huomannutkaan katsoa, tuliko siitä mustelmia :)

Reissu oli kyllä aivan huippuhauska ja kyllähän sinne uudestaankin menisi, nyt kun tietää MITEN sinne mennään. Ja ehkä sitä voisi valita vähän paremman kelin..Ja onhan niitä mökkejä niin muitakin, jos vaikka kävisi edes puolessa niistä tämän vuoden aikana...Pystyisiköhän siihen. Voi tehdä kyllä tiukkaa. No, jos vaikka viidessä :) Seuraava mökkireissu olisikin kahden viikon päästä, joten siinä mielessä alkaa hyvin tämä mökkilistan täyttö :)

Nyt on aika mennä taas unten maille. Huomenna olisi taas luentoja, harjoitustyöpalaveri, harjoitukset ja voisi sitä kai mennä salillakin käymään. Lisäksi huomenna pitäisi näkyä revontulia. Niitä täytyy ehkä mennä katselemaan...

Ha det gott!

-Annamaija-