Tänään (maanantaina 24.11.) evotin itse, luontoäiti evotti, AVINOR evotti, Kööpenhaminan lentokenttäpalvelu evotti, SAS evotti, Trondheimin kaupunkiliikenne evotti ja jopa Elisa evotti. Evo*-päivä (*et vaan osaa)
EDIT Torstaina 27.11.
No niin. Olen siis Suomessa yllätyslomalla. Loman piti olla yllätys lähinnä perheelle, mutta siitä tulikin enemmän yllätys itselleni....
Maanantaiaamuna tarkistelin pakkaamiani tavaroita: Lipputiedot on mukana, CHECK; tietokone ja puhelin, sekä laturit ja muut mukana, CHECK; tenttikierjat mukana, CHECk; Muista ottaa passi.
Tässä alkuperäinen matkasuunnitelma: Lento Trondheim-Tukholma -> Turistina Tukholmassa -päivä -> Viking Amorella Turkuun -> tiistaiaamuna Turussa ja noin 11:00 Hämeenlinnassa. Matkalle piti tulla hintaa edulliset 250 euroa.
Sunnuntaisen myrskyn takia katsoin vielä netistä että lentoni Arlandaan 12:15 lähtee normaalisti Trondheimista. Kyllä. Netti näytti, että lento lähtee normaalisti. Lähdin yhdeksältä bussilla kohti keskustaa ja lentokenttäbussia. Tässä vaiheessa Trondheimin kaupunkiliikenne evotti ekan kerran kun bussikuskia jännitti lumessa ajaminen senkin verran, että bussi oli 15 minuuttia myöhässä.
Lentokenttäbussi tuli ja vei minut kentälle. Matkalla kentälle huomasin, että Elisan liittymäni ei pysty rekisteröimään SIM-korttia, eli en pääsisi Norjan ulkopuolella yhteyteen kenekään kanssa (Norjan liittymä ei kuulu maan ulkopuolella). No ajattelin, että tämä ei olisi ongelma.
Kun pääsin check-in aulaan tajusin, että yksi CHECK jäi aamulla toteuttamatta...Passi. Saakeli se jäi kotiin. Noh, Olin kentällä kymmeneltä joten ajattelin, että voin kipaista kotiin hakemaan passin ja sittenkin ehdin vielä koneeseen...tiukalle menee mutta ehdin.
Menin hoitamaan automaatille Check-in:in ja sain kuulla automaatilta, että minun tulee ottaa yhteyttä henkilökuntaan. Tutkin lentolippuani tarkemmin ja tajusin, että sen lisäksi, että olin jättänyt passin kotiin, olin katsonut myös lennon ajankohdan tunnilla pieleen..Se lähteekin 11:15. Paska. Nyt olin niin sanotusti pulassa. Sen jälkeen katsoin taulua ja totesin, että lento Arlandaan on "cancelled". Jaahas. Kiire loppui siihen paikkaan... Menin lipunvaihtojonoon ja sain noin 11.10 uudet liput iltapäivälle. Alunperin lentoni piti mennä suoraan Tukholmaan, mutta nyt sain lennon Oslon kautta Arlandaan. Uudella lennolla ehtisin juuri ja juuri laivaan. Se siitä turisteilusta Tukholmassa.
Menin kotiin, hain passin. Menin takaisin kentälle ja Check-in:in kautta portille. Juuri ennen koneeseen nousua sain Norjan numerooni vielä tekstiviestin. Luin sen ja kirosin luontoäidin alimpaan hel*****in. Lento Oslosta Arlandaan oli myös peruttu. Noin, lennon jälkeen olisin siis jumissa Oslossa ilman tietoa, että miten päästä Tukholmaan saati sitten Suomeen. Osloon saavuttuani jouduin metsästämään laukkuani kun Avinorin laukkupojat oli laittanut laukun ulkomaanterminaalin laukkuhihnalle...johon minulla ei tietysti maan sisäisellä lentäneenä ollut mitään asiaa. W**tu. Katselin lasin läpi kun laukkuni oli lentokentän laukkukarusellissä ja pyöri siellä vinhasti ympäri. Ystävällinen nainen päästi minut takahuoneen kautta hakemaan laukkua.
Sitten lähtöaulan G-alueelle selvittämään kohtaloani. Jono SAS:n Tukholmaselvitykseen oli pitkä. Ja yllätys yllätys. Laukkuepisodin vuoksi olin jonon viimeisenä... Kävin vähän tiedustelemassa Finnairin hintaa suoralle Helsingin lennolle, sillä tässä vaiheessa en luonnollisesti enää halunnut Tukholmaan..Viking kun ei odottelisi ja itseäni ei kiinnostanut pätkääkään jäädä Osloon yöksi ja mennä sitten Tukholmaan ja siitä jotenkin Suomeen. Finnairin hinta oli opiskelijaystävällinen 4000 NORJAN KRUUNUA, eli noin 500 euroa. Tässä vaiheessa mietin jo kävelemistä varteenotettavana vaihtoehtona..
Jonottaessani SAS:n tiskille soitin jo kotiväelle, kun rupesi ottamaan päähän..Että se siitä yllätyksestäkin. Noh, pääsin noin tunnin jonotuksen jälkeen selvitystiskille ja kysyin saako lippua vaihdettua lisämaksulla Helsinkiin. Nainen sanoi: "Siinä tapauksessa sinun täytyy mennä tuonne lipputiskille" ja osoitti oikealle puolelleen. Jaha, no kiitoksia. Menin hakemaan numerolapun lipputiskille ja meinasin kuolla nauruun. Taulussa oli menossa suunnilleen numero 4400 ja omassa lapussani oli numero 4523. Jaha, no ei kai tässä muu auta kuin istua odottamaan. Nojasin rennosti roskikseen ja rupesin irkkaamaan :D
Numerot meni oikeastaan aika nopeasti loppujen lopuksi, sillä ilmeisesti joitakin ihmisiä oli alkanut nyppiä se jonottaminen. Istuin lippujonossa hieman vajaan tunnin. Sitten menin kysymään lipunvaihtomahdollisuutta. Nainen sanoi, että lipunvaihto ei ole mahdollinen, mutta hän voi myydä mulle uuden lipun. No ei kai siinä sitten mitään. Suora lento Helsinkiin oli täynnä, mutta Kööpenhaminan kautta löytyi tilaa, hintaan 2300 NOK (noin 250 euroa). Että näin. Se siitä edullisesta matkustamisesta.
Noh, ostin lipun ja lähdin vartoamaan konetta. Uskomatonta kyllä, tämä kone nousi lähes ajallaan. Köpiksessä taas Blue1 ja Tanskan lentokenttäfirma (FINAVIAA vastaava) suoritti. Portilla oli 6 lentoemoa 10 minuttia sen jälkeen kun boardingin piti alkaa. Mutta yksikään ei ollut tulossa lennolle. Sen enempää ei näkynyt kentän työntekijääkään tarkistamaan matkaajien lippuja tai konettakaan. Nice. Lopulta, kun lennon piti lähteä 23:00 (alunperin tosin 22:40), ilmestyi 22:35 lentoemot ja kenttähenkilökunta ja aloittivat koneen pikatarkistuksen ja siivouksen. Kone lähti 22:55. Nice. Ja koska Elisa ei toiminut, en voinut ilmoittaa viivastymisestä hakijalleni..
Lento Suomeen sujui mukavasti ja laskukin oli oikein leppoisa, vaikka HKI-Vantaalla satoikin lunta. Ja sitten olikin luvassa seuraava floppi. En tiiä oliko se tällä kertaa Finavia vai joku muu, mutta meidän tuloportilla oli toinen kone, jonka poistumista odotimme noin 15 minuuttia. Nice. Lopulta noin 1:50 pääsimme koneesta ulos ja tavaroita noukkimaan. Tästä tarinasta puuttuu enää, että laukku olisi jossain Mexicossa, mutta uskomatonta kyllä, se saapui kuin saapuikin hihnalle. Melko pitkän odottelun päätteeksi, mutta kuitenkin.
Isoveljeni Tommi oli vastassa kentällä (niin tämänhän piti siis olla yllätys) ja lähdimme kohti Hämeenlinnaa. Perillä olimme noin 3:00 yöllä... Eli pääsin perille, mutta ehkä vähän eri tavalla kuin oli tarkoitus.
Ja sain mä yllätettyäkin jonkun. Laitoin toiselle isoveljelle, Janille, yöllä viestin, että tarviin yhden prujun kotoa Tommin luo. Hän oli miettinyt melko kauan, että miksi se täytyy raahata Tommin luo :) JESH!
Elisan ongelmakin selvisi tiistaina kun kävin liikkeessä pyörähtämässä: Ne oli sulkeneet sen. Nice.
Mutta täällä olen nyt ja toivon, että kotimatka sujuu hieman paremmin :D
Heippa!
Annamaija
maanantai 24. marraskuuta 2008
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Lofootit
Heissan!! Hieman tässä ehti aikaa vierähtää...Kiirettä pitää koulun kanssa kun pitäisi viimeistellä projektitöitä ja tentteihin olisi pitänyt jo alkaa lukemaan....Tyypillistä. Viikko sitten olin Lofooteilla Danin ja Carinan kanssa. Upea matka...Aivan mahtava.
Matkaan me lähdettiin keksiviikkoyönä ja suunnattiin junalla kulku kohti pohjoista. Jostain syystä jouduttiin hyppäämään junasta yhdellä asemalla pois ja matkaamaan bussilla reilu 10 minuttia seuraavalle asemalle. Kotimatkalla selvisi syykin. Radan varrella oli ollut maanvyörymä (äiti, eläs panikoi :) ) ja sinne ei ollut luonnollisesti junalla asiaa. Eipä vaan Suomessa tällaista koskaan tapahdu...tietääkseni. Ja jos tapahtuisi niin se olisi luonnollisesti VR:n ja liikenneministerin vika (suomalaiset tuntien) :P
Torstaina oltiin Bodøssä perillä noin yhdeksän aikaan. Junamatka siis tosiaan kestää 10 tuntia. Torstai käytettiin kaupunkiin tutustumiseen. Olin aika hämmästynyt kaupungin koosta. Oletin sen olevan vähän pienempi (lue: ehkä 15 000 asukasta), mutta siellähän asuu 47 000 asukasta. Melkoista. Kävelimme kaupungin keskustassa ja sitten lähdimme tutustumaan Ilmailumuseoon. Ehdottomasti hyvä valinta. Ilmailumuseossa oli kaksi näyttelyä: sotilasosasto ja siviili-ilmailuosasto. Lopuksi päästiin käymään "lennonjohtotornissa". Kai se joskus oli ollut lennonjohtotorni ja kyllä sieltä nytkin näki kun siviilikoneet ja sotilaskoneen nousi ja laski sulassa sovussa, samalta kentältä.
Moottori lentokonenäyttelyssä. Tarjolla olisi ollut kyllä paljon "Konetytöt kokeilee" -sarjaan soveltuvaa materiaalia.
Illan suussa lähdimme kohti Svolværiä, joka toimi meidän tukikohtana reissun ajan. Matka pika-aluksella kesti nelisen tuntia ja olimme perillä noin yhdeksän aikaan. Sitten lähdimme arpomaan mökkimme sijaintia. Tiesimme, että se on noin 5 kilometrin päässä Svolvaerista ja että se on noin 3 kilometrin päässä Kabelvågista, joka on Svolvaerin lähellä. Kysyimme, miten pääsemme Kabelvågiin ja niin matkamme ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt patikointi alkoi. Loppujen lopuksi käpöstelimme mökille melkein 10 kilometriä ja 2 tuntia (ihan hyvää vauhtia siis) ja olimme perillä yhdentoista jälkeen yöllä. Voinen kertoa kaikkien puolesta, että uni tuli melko nopeasti sen jälkeen kun olimme saaneet pastaa napaan.
Mökki oli aivan ihana. Sellainen Rorbu-mökki, joka on "old style" -mökki norjassa. Yksi huone, jossa oli keittonurkka ja sängyt. Aamulla huomasimme, että aamupalapöydästä oli aika mukavat maisemat. Sitten lähdimme hakemaan vuokra-autoa Svolvaerista. Nappasimme auton ja kahvit ja lähdimme ajamaan kohti ensimmäistä seikkailua, joka sisälsi mm. viikinkimuseon.
Matkalla kohti viikinkimuseota, joka on jærven toisella puolella pienen kukkulan päällä.
Museo on perustettu aidon viikinkiasumuksen raunioille sen jälkeen kun maanviljelijä 1990 -luvun lopulla löysi pellostaan viikinkiaikaisia esineitä.
Reissun päällä näki aivan uskomattomia maisemia. Siis aivan uskomattomia. Laitoin nyt tähän pari kuvaa ja lisään kunhan ehdin.
Minä olin meidän kuski koki matkan ajan, koska olin ainoa yli 25 -vuotias. Alle 25:set olisi joutunut maksamaan 200 NOK lisää/ päivä/pää. Aina kun oli joku upea maisema takapenkiltä ja sivusta kuului " pitäisiköhän tässä pysähtyä?". Loppumatkasta pysähdyin aina kun luulin kuulleeni sanan STOP :D
Kaverini tiivisti hyvin maisemat yhteen lauseeseen " It's ridiculous how the landscape is here..." Niinpä. Naurettavan upea.
Välikevennyksenä kuva Viikinkimuseosta, jossa esiteltiin kaikkea viikinkiaikaista. Pöydällä oleva ruoka ei sentään ole viikinkiaikaista, mutta kuvan kalat mm ovat 10 vuotta lojuneet samalla pöydällä. Pöytään tuli lommo, kun opas kalautti siihen kalalla... :)
Korissa on kuivattuja omenoista ja porkkanoita, jotka on lojuneet korissa nyt 12 vuotta.
Tarkoituksena oli demonstroida kuinka hyvin asiat säilyy kun ne kuivaa.
Illan suussa ajoimme Henningsværiin, koska täti Svolværin turisti-infossa oli sitä mieltä, ettei me voida olla käymättä siellä. Ja voisin sanoa, että kannatti käydä. Henningsvaer on saari, jonne menee aika kapea ja aika mutkikas tie. Sinne mennessä pääsee ylittämään myös kaksi yksikaistaista korkeaa siltaa. Maisemat on matkalla upeat ja itse kylä...Ihana, kaunis, suloinen ja haisi aika paljon turskalle. Aito kalastajakylä siis :) Kaikilla vähänkään korkeammilla paikoilla oli kalankuivatustelineet pystyssä ja koska nyt on kuivatuksen paras kausi, siellä oli myös kalaa kuivamassa.
Kapakala tulee kuivattaa marras-joulukuussa kun lämpötila on alle 4 astetta, mutta ei mene vielä pakkasen puolelle (älkää edes kysykö miksi tiedän tällaisen asian :D ). Näin kala ei mätäne, mutta ei myöskään jäädy. Tarkkaa hommaa. Silti ehkä hieman mietitytti, että mites sitten kaatosateella.
Henningsvaeriin me palattiin vielä seuraavanakin päivänä, koska halusimme nähdä paikallisen joulumarkkinat. Silloin sitten satoikin jo vettä ja menimme kuivattelemaan ja pitämään sadetta paikalliseen ravintolaan, jossa pääsin tutustumaan jälleen yhteen ruokaelämykseen, valaaseen. NAM :P Tällä kertaa tarjolla ei ollut pihviä vaan ohueksi leikattua ja aika raskaasti suolattua versiota, mutta kuulin, että se pihviversiokin on hyvää. Valasviipaleet syötiin "flatbrødin", punasipulin ja "rømmen" kera.
Junasta näkyi kotimatkalla lunta. Paljon lunta. Nyt meilläkin alkaa jo olla Trondheimissa lunta ja talvi puskea sisään ovista ja ikkunoista. IHANAA!! :)
Reissun jälkeen oli ehdottoman rentoutunut mieli ja oli mukava palata kotiin ja kouluhommien pariin. Tosin koulusta kiinnisaaminen oli hieman hankalaa niin täydellisen levon jälkeen, mutta kovasti tässä porskutetaan tenttejä kohti.
Tällä viikolla on viimeiset luennot ja ensi viikolla alkaa lukuloma. Ensimmäinen (niistä kahdesta) tentti on 5. joulukuuta ja seuraava on 20. joulukuuta. Eli ei paha nakki, mutta riittävän tiukka :)
Torstaina lähden Espen Lindin keikalle Hamariin. PARASTA!!
Nähdään ja kuullaan pian!
Ha det bra!
Annamaija
EDIT: Ei sitä lunta ollutkaan... Sitä satoi päivällä ja nyt sataa vettä. Tyypillistä.
Matkaan me lähdettiin keksiviikkoyönä ja suunnattiin junalla kulku kohti pohjoista. Jostain syystä jouduttiin hyppäämään junasta yhdellä asemalla pois ja matkaamaan bussilla reilu 10 minuttia seuraavalle asemalle. Kotimatkalla selvisi syykin. Radan varrella oli ollut maanvyörymä (äiti, eläs panikoi :) ) ja sinne ei ollut luonnollisesti junalla asiaa. Eipä vaan Suomessa tällaista koskaan tapahdu...tietääkseni. Ja jos tapahtuisi niin se olisi luonnollisesti VR:n ja liikenneministerin vika (suomalaiset tuntien) :P
Torstaina oltiin Bodøssä perillä noin yhdeksän aikaan. Junamatka siis tosiaan kestää 10 tuntia. Torstai käytettiin kaupunkiin tutustumiseen. Olin aika hämmästynyt kaupungin koosta. Oletin sen olevan vähän pienempi (lue: ehkä 15 000 asukasta), mutta siellähän asuu 47 000 asukasta. Melkoista. Kävelimme kaupungin keskustassa ja sitten lähdimme tutustumaan Ilmailumuseoon. Ehdottomasti hyvä valinta. Ilmailumuseossa oli kaksi näyttelyä: sotilasosasto ja siviili-ilmailuosasto. Lopuksi päästiin käymään "lennonjohtotornissa". Kai se joskus oli ollut lennonjohtotorni ja kyllä sieltä nytkin näki kun siviilikoneet ja sotilaskoneen nousi ja laski sulassa sovussa, samalta kentältä.
Moottori lentokonenäyttelyssä. Tarjolla olisi ollut kyllä paljon "Konetytöt kokeilee" -sarjaan soveltuvaa materiaalia.
Illan suussa lähdimme kohti Svolværiä, joka toimi meidän tukikohtana reissun ajan. Matka pika-aluksella kesti nelisen tuntia ja olimme perillä noin yhdeksän aikaan. Sitten lähdimme arpomaan mökkimme sijaintia. Tiesimme, että se on noin 5 kilometrin päässä Svolvaerista ja että se on noin 3 kilometrin päässä Kabelvågista, joka on Svolvaerin lähellä. Kysyimme, miten pääsemme Kabelvågiin ja niin matkamme ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt patikointi alkoi. Loppujen lopuksi käpöstelimme mökille melkein 10 kilometriä ja 2 tuntia (ihan hyvää vauhtia siis) ja olimme perillä yhdentoista jälkeen yöllä. Voinen kertoa kaikkien puolesta, että uni tuli melko nopeasti sen jälkeen kun olimme saaneet pastaa napaan.
Mökki oli aivan ihana. Sellainen Rorbu-mökki, joka on "old style" -mökki norjassa. Yksi huone, jossa oli keittonurkka ja sängyt. Aamulla huomasimme, että aamupalapöydästä oli aika mukavat maisemat. Sitten lähdimme hakemaan vuokra-autoa Svolvaerista. Nappasimme auton ja kahvit ja lähdimme ajamaan kohti ensimmäistä seikkailua, joka sisälsi mm. viikinkimuseon.
Matkalla kohti viikinkimuseota, joka on jærven toisella puolella pienen kukkulan päällä.
Museo on perustettu aidon viikinkiasumuksen raunioille sen jälkeen kun maanviljelijä 1990 -luvun lopulla löysi pellostaan viikinkiaikaisia esineitä.
Reissun päällä näki aivan uskomattomia maisemia. Siis aivan uskomattomia. Laitoin nyt tähän pari kuvaa ja lisään kunhan ehdin.
Minä olin meidän kuski koki matkan ajan, koska olin ainoa yli 25 -vuotias. Alle 25:set olisi joutunut maksamaan 200 NOK lisää/ päivä/pää. Aina kun oli joku upea maisema takapenkiltä ja sivusta kuului " pitäisiköhän tässä pysähtyä?". Loppumatkasta pysähdyin aina kun luulin kuulleeni sanan STOP :D
Kaverini tiivisti hyvin maisemat yhteen lauseeseen " It's ridiculous how the landscape is here..." Niinpä. Naurettavan upea.
Välikevennyksenä kuva Viikinkimuseosta, jossa esiteltiin kaikkea viikinkiaikaista. Pöydällä oleva ruoka ei sentään ole viikinkiaikaista, mutta kuvan kalat mm ovat 10 vuotta lojuneet samalla pöydällä. Pöytään tuli lommo, kun opas kalautti siihen kalalla... :)
Korissa on kuivattuja omenoista ja porkkanoita, jotka on lojuneet korissa nyt 12 vuotta.
Tarkoituksena oli demonstroida kuinka hyvin asiat säilyy kun ne kuivaa.
Illan suussa ajoimme Henningsværiin, koska täti Svolværin turisti-infossa oli sitä mieltä, ettei me voida olla käymättä siellä. Ja voisin sanoa, että kannatti käydä. Henningsvaer on saari, jonne menee aika kapea ja aika mutkikas tie. Sinne mennessä pääsee ylittämään myös kaksi yksikaistaista korkeaa siltaa. Maisemat on matkalla upeat ja itse kylä...Ihana, kaunis, suloinen ja haisi aika paljon turskalle. Aito kalastajakylä siis :) Kaikilla vähänkään korkeammilla paikoilla oli kalankuivatustelineet pystyssä ja koska nyt on kuivatuksen paras kausi, siellä oli myös kalaa kuivamassa.
Kapakala tulee kuivattaa marras-joulukuussa kun lämpötila on alle 4 astetta, mutta ei mene vielä pakkasen puolelle (älkää edes kysykö miksi tiedän tällaisen asian :D ). Näin kala ei mätäne, mutta ei myöskään jäädy. Tarkkaa hommaa. Silti ehkä hieman mietitytti, että mites sitten kaatosateella.
Henningsvaeriin me palattiin vielä seuraavanakin päivänä, koska halusimme nähdä paikallisen joulumarkkinat. Silloin sitten satoikin jo vettä ja menimme kuivattelemaan ja pitämään sadetta paikalliseen ravintolaan, jossa pääsin tutustumaan jälleen yhteen ruokaelämykseen, valaaseen. NAM :P Tällä kertaa tarjolla ei ollut pihviä vaan ohueksi leikattua ja aika raskaasti suolattua versiota, mutta kuulin, että se pihviversiokin on hyvää. Valasviipaleet syötiin "flatbrødin", punasipulin ja "rømmen" kera.
Junasta näkyi kotimatkalla lunta. Paljon lunta. Nyt meilläkin alkaa jo olla Trondheimissa lunta ja talvi puskea sisään ovista ja ikkunoista. IHANAA!! :)
Reissun jälkeen oli ehdottoman rentoutunut mieli ja oli mukava palata kotiin ja kouluhommien pariin. Tosin koulusta kiinnisaaminen oli hieman hankalaa niin täydellisen levon jälkeen, mutta kovasti tässä porskutetaan tenttejä kohti.
Tällä viikolla on viimeiset luennot ja ensi viikolla alkaa lukuloma. Ensimmäinen (niistä kahdesta) tentti on 5. joulukuuta ja seuraava on 20. joulukuuta. Eli ei paha nakki, mutta riittävän tiukka :)
Torstaina lähden Espen Lindin keikalle Hamariin. PARASTA!!
Nähdään ja kuullaan pian!
Ha det bra!
Annamaija
EDIT: Ei sitä lunta ollutkaan... Sitä satoi päivällä ja nyt sataa vettä. Tyypillistä.
lauantai 1. marraskuuta 2008
Talvi tuli kaupunkiin
Heipä hei!
Viime viikolla näimme ensimmäiset lumet Trondheimin lähivuorien päällä ja tällä viikolla tuli talvi. Keskiviikkona oli ensimmäinen "kunnon" pakkaspäivä, mutta lunta ei saatu. Uskalsin ajaa kaverin autolla vielä keskiviikkona, vaikka siinä oli kesägummit alla. Kaikki tiet olivat siis sulia ja aivan kuivia silloin. Torstaiaamuna vastassa oli sama maisema. Ei lunta. Mutta ulkona oli tarpeen pipo, kaulaliina ja hanskat. Pakkasta taisi olla joitakin asteita. Perjantaiaamuna heräsin ja avaisin verhot ja ajattelin ensin, että onpas paljon kuuraa maassa ja pihassa olevan pöytäryhmän päällä. Sitten tajusin, että taivaasta tippui jotain kamaa. Vihdoin lunta! :)
Lumipeite ei ollut mitenkään majesteetillinen. Sitä satoi juuri sen verran kuin yleensä ensilunta sataa. Vähän. Tosin kuulin juttuja, että Suomessa tämäkin on ollut toisin ja lunta on tullut Trondheimikin edestä :D Pakkanen on käytännössä jatkunut koko viikon. Sen verran on aurinko lämmittänyt päivisin, että lumi suli vesikerrokseksi, joka sitten jäätyi. Eli nyt kaikkialla on niin liukasta, että ystäväni, joita ei mikään haittaa pyöräillessä, ovat jättäneet pyörät kotiin ja käyneet ostamassa bussikortit...Kyllähän mä tän tiesin :) Tästä syystä en alunperinkään ostanut pyörää, kun tiesin, että sille ei näissä mäissä ole käyttöä kuin 1/2 täällä olo ajasta, jos niinkään kauaa...Meinaan kyllä lunastaa kaverin pyörän sitten kun hän lähtee takaisin kotiin.
Sitä olenkin tällä viikolla harmitellut jo etukäteen...Lukukauden päättymistä. Kaikki suuntaavat kohti omia kotejaan ja ystäväpiirini supistuu hurjasti. Parhaat Trondheim-ystäväni lähtevät kotiin joulukuussa. Tammikuussa täytyy siis olla yltiösosiaalinen, kun tarvitsee löytää uusia kavereita...Ei näin vanha enää jaksa :) Hassua sinänsä, että Dani sanoi hakeutuneensa minun seuraan siksi, että näytin siltä, että kaikki tuntee mut :D KoRKin väelle tiedoksi: Dani tulee tammikuun lopussa Suomeen ja lupasin, että te näytätte hänelle ja kaverilleen suomalaista opiskelijaelämää :D
Toistaiseksi täällä on kuitenkin vielä pitkä aika jäljellä näiden ihanien ystävien kanssa ja ensi viikolla suuntaammekin junalla kohti Lofootteja. Siellä vietämme muutaman päivän patikoiden, museoihin tutustuen ja nauttien norjalaisesta kulttuurimaisemasta. En malta odottaa sitä reissua. Trondheimissakin on vielä niin paljon nähtävää. Joulun alla päätimme mennä Nidarosdomen Guttekor:n (Katedraalin poikakuoro) konserttiin.
Nyt alkaa viimeinen rutistus koulun eteen. Jäljellä on 3 viikkoa lukukautta ja sen jälkeen alkaa tenttikausi. Tenttikaudesta tulikin mieleeni paikallisten opiskelijoiden suurin ongelma. Tätä siis oikein mainostettiin Studenttingetin äänestysmainoksessa: "Äänestä ja vaikuta tähänkin asiaan!" Ongelma on: Tänä syksynä tentit aiotaan pitää yliopiston auditorioissa. Vaihtareiden mielipide on asiaan ollut lähes poikkeuksetta: "Niin? Mitä sitten?" Asiaa selviteltyämme saimme selville, että aiemmin tentit on pidetty kaupungilta vuokratussa liikuntahallissa/-salissa. Jälleen herää kysymys: " Eikö teillä todella ole rahalle parempaa käyttöä?" Samoin tenttijärjestelijät valittelevat, että on vaikea löytää tilaa kaikille tenttijöille. Aha, ja silti yliopiston omat auditoriot seisoo tyhjänä juuri silloin kun niille ehkä olisi eniten käyttöä... Ei sillä, viimeisen viikon aikana olen törmännyt niin moneen yliopiston rahankäyttöä koskevaan älyttömyyteen, että ei voi kuin ihmetellä.
Täällä on kaikki kuitenkin aivan mahtavasti! Kaikkia ihania ihmisiä on kova ikävä, mutta pian olen taas Suomessa käymässä :) Sitä ennen täytyy kuitenkin nauttia vielä elämästä täällä.
Ha det bra!
Annamaija I - the Queen of Munkholmen ;)
P.S. Tänään oli taas ruisleipäyrityksen vuoro. Näytti hyvältä. Tosin kuvamateriaali jäi uupumaan tällä kertaa. Maistan aamulla leipää ja kerron kommentteihin tuomion.
Viime viikolla näimme ensimmäiset lumet Trondheimin lähivuorien päällä ja tällä viikolla tuli talvi. Keskiviikkona oli ensimmäinen "kunnon" pakkaspäivä, mutta lunta ei saatu. Uskalsin ajaa kaverin autolla vielä keskiviikkona, vaikka siinä oli kesägummit alla. Kaikki tiet olivat siis sulia ja aivan kuivia silloin. Torstaiaamuna vastassa oli sama maisema. Ei lunta. Mutta ulkona oli tarpeen pipo, kaulaliina ja hanskat. Pakkasta taisi olla joitakin asteita. Perjantaiaamuna heräsin ja avaisin verhot ja ajattelin ensin, että onpas paljon kuuraa maassa ja pihassa olevan pöytäryhmän päällä. Sitten tajusin, että taivaasta tippui jotain kamaa. Vihdoin lunta! :)
Lumipeite ei ollut mitenkään majesteetillinen. Sitä satoi juuri sen verran kuin yleensä ensilunta sataa. Vähän. Tosin kuulin juttuja, että Suomessa tämäkin on ollut toisin ja lunta on tullut Trondheimikin edestä :D Pakkanen on käytännössä jatkunut koko viikon. Sen verran on aurinko lämmittänyt päivisin, että lumi suli vesikerrokseksi, joka sitten jäätyi. Eli nyt kaikkialla on niin liukasta, että ystäväni, joita ei mikään haittaa pyöräillessä, ovat jättäneet pyörät kotiin ja käyneet ostamassa bussikortit...Kyllähän mä tän tiesin :) Tästä syystä en alunperinkään ostanut pyörää, kun tiesin, että sille ei näissä mäissä ole käyttöä kuin 1/2 täällä olo ajasta, jos niinkään kauaa...Meinaan kyllä lunastaa kaverin pyörän sitten kun hän lähtee takaisin kotiin.
Sitä olenkin tällä viikolla harmitellut jo etukäteen...Lukukauden päättymistä. Kaikki suuntaavat kohti omia kotejaan ja ystäväpiirini supistuu hurjasti. Parhaat Trondheim-ystäväni lähtevät kotiin joulukuussa. Tammikuussa täytyy siis olla yltiösosiaalinen, kun tarvitsee löytää uusia kavereita...Ei näin vanha enää jaksa :) Hassua sinänsä, että Dani sanoi hakeutuneensa minun seuraan siksi, että näytin siltä, että kaikki tuntee mut :D KoRKin väelle tiedoksi: Dani tulee tammikuun lopussa Suomeen ja lupasin, että te näytätte hänelle ja kaverilleen suomalaista opiskelijaelämää :D
Toistaiseksi täällä on kuitenkin vielä pitkä aika jäljellä näiden ihanien ystävien kanssa ja ensi viikolla suuntaammekin junalla kohti Lofootteja. Siellä vietämme muutaman päivän patikoiden, museoihin tutustuen ja nauttien norjalaisesta kulttuurimaisemasta. En malta odottaa sitä reissua. Trondheimissakin on vielä niin paljon nähtävää. Joulun alla päätimme mennä Nidarosdomen Guttekor:n (Katedraalin poikakuoro) konserttiin.
Nyt alkaa viimeinen rutistus koulun eteen. Jäljellä on 3 viikkoa lukukautta ja sen jälkeen alkaa tenttikausi. Tenttikaudesta tulikin mieleeni paikallisten opiskelijoiden suurin ongelma. Tätä siis oikein mainostettiin Studenttingetin äänestysmainoksessa: "Äänestä ja vaikuta tähänkin asiaan!" Ongelma on: Tänä syksynä tentit aiotaan pitää yliopiston auditorioissa. Vaihtareiden mielipide on asiaan ollut lähes poikkeuksetta: "Niin? Mitä sitten?" Asiaa selviteltyämme saimme selville, että aiemmin tentit on pidetty kaupungilta vuokratussa liikuntahallissa/-salissa. Jälleen herää kysymys: " Eikö teillä todella ole rahalle parempaa käyttöä?" Samoin tenttijärjestelijät valittelevat, että on vaikea löytää tilaa kaikille tenttijöille. Aha, ja silti yliopiston omat auditoriot seisoo tyhjänä juuri silloin kun niille ehkä olisi eniten käyttöä... Ei sillä, viimeisen viikon aikana olen törmännyt niin moneen yliopiston rahankäyttöä koskevaan älyttömyyteen, että ei voi kuin ihmetellä.
Täällä on kaikki kuitenkin aivan mahtavasti! Kaikkia ihania ihmisiä on kova ikävä, mutta pian olen taas Suomessa käymässä :) Sitä ennen täytyy kuitenkin nauttia vielä elämästä täällä.
Ha det bra!
Annamaija I - the Queen of Munkholmen ;)
P.S. Tänään oli taas ruisleipäyrityksen vuoro. Näytti hyvältä. Tosin kuvamateriaali jäi uupumaan tällä kertaa. Maistan aamulla leipää ja kerron kommentteihin tuomion.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)