Ystäväni Helmi tuossa uumoili kommenteissa, että Norjassa osataan talojen lämmittämisen jalo taito. Valitettavasti täytyy todeta, että aika viileissä olosuhteissa täällä mennään, myös sisällä. En tiedä sitten, että päteekö sanonta "Ei ole huonoja kelejä on vain huonoja varusteita" myös sisällä tapahtuvaan oleiluun. Nyt kun on pari päivää ollut melko kosteaa seinien ulkopuolella, alkaa sisäpuolellakin tuntua jo koleus ja yöksi täytyy viimeistään nyt vetää jalkaan villasukat (niitä olen tosin käyttänyt kesän alusta asti...) ja pitkät hihat ja lahkeet.
Kyselin eilen norjalaisilta tutuiltani, että onko heillä kaikkialla vain kaksinkertaiset lasit vai onko se vain opiskelijatalojen ominaisuus. Tämä on kuulemma tuikitavallista. Myös vuorella sijaitsevissa taloissa on kaksinkertaiset lasit, joten voin kuvitella miten kylmä siellä on tällä hetkellä. Ajatusleikkiä helpottaakseni, eräs tutuistani kertoi, että oli nukkunut kahden peiton ja huovan alla viikonloppuna ollessaan käymässä kotona vuorilla. Minun käsityskykyyni ei mahdu se, että näillä leveysasteilla ei käytetä kolminkertaisia ikkunoita. Tässä olisi markkinarako jollekin suomalaiselle ikkunavalmistajalle :)
Mutta koleista öistäkin siis ilmeisesti selviää varustautumalla oikein ja käyttämällä patteria. Sain kyllä patterin päälle, mutta en tiedä yhtään, että miten sitä säädetään. Siinä on kyllä asteikko, mutten ole vielä selvittänyt, että miten asteikolla olevia vipuja saa liikutettua. Kysyn tätäkin ehkä joltain paikalliselta.
Törmäsin jokin aika sitten kirjakaupassa Matpakke -kirjaan, jossa esiteltiin hyviä matpakke -ruokia eri tilanteisiin. Eilen sitten kysellessäni kaikenlaista kyselin tutuiltani myös tätä matpakke -asiaa. Jotenkin kuvittelin, että matpakke on vain työssäkäyvien ja opiskelijoiden juttu, mutta ei taas meni väärin. Matpakke noin yleisesti ottaen sisältä leipää ja jotain leivänpäällistä. Yleensä ruskeaa juustoa. Ja tämä on norjalaisten lounas katsomatta ikäryhmää. Eli kun voit syödä kiinteää ruokaa, aloitat matpakke -elämän. Päiväkodissa, koulussa, töissä, opiskellessa. Kaikkialla syödään lounaaksi voileipää. Käsite "varm lunsj" on melko tuntematon täällä ja se "nautitaan vain jos on pakko" (lainaus norjalaisen suusta). Vielä jäi epäselväksi, että tarjoaako päiväkodit ja koulut leivät vai tarvitseeko ne tuoda kotoa mukanaan. Luultavasti tarvitsee.
Luentosalit ovatkin täällä hupaisan näköisiä, kun lähes kaikilla on mukanaan kahvitermarit ja voileipäpaketit ja siellä niitä sitten mutustetaan kesken luennon. En ole vielä ihan päässyt sisään tähän "syö kun ehdit" -ajatukseen ja yleensä karkaan ruokalaan syömään eväsboxini sisällön. Mutta kyllä. Lähden aamuisin liikenteeseen matpakke repussani. Ja siellä on yleensä voileipää ja leivänpäällistä. Joskus jopa ruskeaa juustoa.
Tänään selviän ilman matpakkea, sillä olen lounasaikaan kotona. Mutta voileiväksi sekin lounas taitaa mennä :)
Ha det!
Annamaija
tiistai 23. syyskuuta 2008
maanantai 22. syyskuuta 2008
Vuodenaikojen taisto
Täällä on ollut kyllä jännä sää muutaman päivän ajan. Perjantaina iltapäivällä oli lämmin ja aurinko paistoi. Illalla satoi, kaatamalla. Mutta oli melko lämmin. Lauantaiaamuna oli jäätävän kylmä, mutta kuivaa. Loppupäivän oli melko lämmintä ja jopa aurinkoista. Yöllä kaupungissa oli koleaa, joka tosin saattoi johtua siitä, että päälläni oli juhlakamppeet ja odottelin hetken bussia.
Sunnuntaina oli sitten aivan uskomattoman upea keli. Aurinko paistoi, oli lämmintä ja pilviä oli taivaalla ihan vain näön vuoksi. No mitenkäs sitten tänä aamuna? Tihkua, koleaa, märkää, harmaata. Onko syksy aina näin poukkoileva vai onko mulla vaan enemmän kapasiteettia havainnoida ympäristöä? Täällä siis kesän rippeet taistelee vielä syksyn kanssa, mutta puiden puna-kelta -värityksestä päätellen se taisto on jo hävitty ja kohta on talvi.
Suunnittelemme kavereiden kanssa matkaa Lofooteille. Saas nähdä saammeko aikaiseksi mitään ennen ensi kesää. Sinne olisi kuitenkin kiva mennä ennen kuin lämpötila laskee alle nollan. Näkisi kauniin luonnon ja syksyn. Lokakuussa olisi tarkoitus matkustaa. Ehkä siinä puolen välin paikkeilla.
Nyt täytyy jatkaa koulutöiden parissa. Kiirettä tämä elämä meinaa täällä pitää, mutta hyvähän se vain on :)
Ha det!
Annamaija
Sunnuntaina oli sitten aivan uskomattoman upea keli. Aurinko paistoi, oli lämmintä ja pilviä oli taivaalla ihan vain näön vuoksi. No mitenkäs sitten tänä aamuna? Tihkua, koleaa, märkää, harmaata. Onko syksy aina näin poukkoileva vai onko mulla vaan enemmän kapasiteettia havainnoida ympäristöä? Täällä siis kesän rippeet taistelee vielä syksyn kanssa, mutta puiden puna-kelta -värityksestä päätellen se taisto on jo hävitty ja kohta on talvi.
Suunnittelemme kavereiden kanssa matkaa Lofooteille. Saas nähdä saammeko aikaiseksi mitään ennen ensi kesää. Sinne olisi kuitenkin kiva mennä ennen kuin lämpötila laskee alle nollan. Näkisi kauniin luonnon ja syksyn. Lokakuussa olisi tarkoitus matkustaa. Ehkä siinä puolen välin paikkeilla.
Nyt täytyy jatkaa koulutöiden parissa. Kiirettä tämä elämä meinaa täällä pitää, mutta hyvähän se vain on :)
Ha det!
Annamaija
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Väärin kuultuja laulunsanoja ja muita kielikukkasia
Suomi-loma on nyt ohi ja olen takaisin Trondheimissa. Loma oli ihana! Kiitos siitä kaikille ihanille ihmisille joiden seurassa sain sitä viettää!!! Luokkakokous, Kork-cruising, Senssibileet, Konetyttöjen ilta, Saran synttärit, sukulaisvierailu Jyväskylässä jne. Oli ihanaa nähdä teitä kaikkia!! Eilen, kun hyvästelin bussilastillisen tamperelaisia teekkareita Trondheimin keskustassa, oli pakko tirauttaa pari kyyneltä. Vihaan hyvästejä ja tulee ikävä teitä kaikkia!!! Ehdin olla ennen lomaa 14 viikkoa Norjassa (ai miten niin lasken viikkoja ) ja nyt on taas edessä 14 viikon reissu. Ei aikaakaan kun olen taas tervehtimässä teitä kaikkia :)
Huomasin loman alussa, että 14 viikkoa ulkomailla englannin ja norjan kielten sekamelskassa on tehnyt tehtävänsä. Alan unohtaa joitakin suomen kielen idiomeja. On hauska jutella ihmisten kanssa suomeksi ja heitellä sekaan sanoja norjaksi ja englanniksi kun ei tule muita mieleen :)Siksikin on hyvä kirjoittaa tänne niin saa edes silloin tällöin käyttää kieltä. Tietysti nyt kun palaan takaisin luennoille, menee varmasti hetki, ennen kuin ymmärrän kaiken. Toisaalta, eilisessä iltajuhlassa koin jotain aivan uutta. Edellisinä vuosina olemme istuneet ja ihmetelleet mitä norjalaiset puhuvat lavalla, sillä kukaan ei ole ymmärtänyt mitään. Eilen pystyin toimimaan tulkkina, ainakin hetkittäin :) Odotan kyllä kevään kielikurssia, että pääsen kiinni näihin kaikkiin murteisiin ja alan ymmärtää kunnolla kieltä.
Vaikka suurin osa vaihtareista puhuukin hyvää englantia, on mahdotonta välttyä väärinkasityksiltä ja kuulunymmärrysongelmilta. Taivutelkaapa suussanne englannin sanoja ”tourist” ja jurist” sekä ”tourism” ja ”jurism”.. Eräs ystäväni kertoi minulle tarinaa ystävästään joka opiskelee ”jurism”. Kuulin hieman väärin (”tourism”) ja kysyin, että mikä hänen ystävästään tulee opistojen päätteeksi. Hän vastasi hieman ihmeissään: ”Jurist.” Edelleen kuulin väärin (”tourist”). Näytin ilmeisesti hieman kummastuneelta pohtiessani, millaista koulutusta turistiksi opiskeleville mahdetaan antaa, koska ystäväni lopetti tarinansa kertomisen. Yhtäkkiä päässäni välähti: ”ai hän siis opiskelee ””jurism””!?”. Ystäväni totesi: ” Kyllä....” Kerroin hänelle, mitä olin kuullut ja samaan hengenvetoon vielä totesin, etten ehtinyt vielä edes suuremmin ihmetellä turistikoulustusta, sillä Suomessa voi opiskella Tontuksi :D Saimme väärinymmärryksestä hyvät naurut. Toisaalta, kaipa sitä jonkinlaisen Kuinka olla turisti -kurssin voisi jokainen ulkomaille lähtevä käydä :D
Loman alussa opin myös sen, että aina kannattaa varata käsimatkatavaroihin edes jotain vaatteita. Ja varsinkin tuliaiset (nämä asiat esim voisi käydä läpi turistikurssilla). Helsinki-Vantaan tuloaulassa naureskelin lennolla vieressäni istuneen miehen kanssa kuinka naapurihihnalle heiteltiin laukkuja. Ainakaan pehmeään laukkuun ei kannata pakata mitään hajoavaa, mutta senhän nyt kaikki tietävät jo entuudestaan. Seuraavaksi totesimme, että laukut eivät edes aina pääse perille. Mies kertoi, kuinka hänen laukkunsa olivat saapuneet Norjaan 5 päivää myöhässä. Päivittelimme sitä ja totesin helpottuneena, että olen aina saanut laukkuni ajoissa perille. VIRHE (totesinkin miehelle saman tien, että luultavasti en saa laukkujani tällä kertaa)!! Ja niinhän siinä sitten kävi. Seison hihnan vieressä vielä kun hihna oli jo pysähtynyt ja luukutkin kiinni. Ei näy ei kuulu. En tosin joutunut odottamaan laukkua kuin yhden päivän ja tuliaisetkin olivat kunnossa. Laukun historiakin selvisi, sillä ongelma ei ollut perille pääseminen vaan lähteminen. Laukku lähti Trondheimista 2 tuntia sen jälkeen kun minä olin lasketunut Suomen kamaralle. Se oli jäänyt sinne seikkailemaan. Ei vissiin lomailu kiinnostanut :)
Suomalaista ruokaa -sarja jatkuu ensi viikolla ja olen tässä loman aikana etsinyt ruokia joita aion valmistaa sarjassa. Edelleen otan ehdotuksia vastaan ja yritän tehdä joka toinen viikko jotain hyvää. Ja tietysti kausiruokia täytyy kokeilla. Ensi viikolla on vuorossa karjalanpaisti ja perunamuusi. Ja luonnollisesti jatkan ruisleipäkokeiluani heti kun pääsen Trondheimiin.
Hei hei!
Nähdään jouluna :)
-Annamaija-
Huomasin loman alussa, että 14 viikkoa ulkomailla englannin ja norjan kielten sekamelskassa on tehnyt tehtävänsä. Alan unohtaa joitakin suomen kielen idiomeja. On hauska jutella ihmisten kanssa suomeksi ja heitellä sekaan sanoja norjaksi ja englanniksi kun ei tule muita mieleen :)Siksikin on hyvä kirjoittaa tänne niin saa edes silloin tällöin käyttää kieltä. Tietysti nyt kun palaan takaisin luennoille, menee varmasti hetki, ennen kuin ymmärrän kaiken. Toisaalta, eilisessä iltajuhlassa koin jotain aivan uutta. Edellisinä vuosina olemme istuneet ja ihmetelleet mitä norjalaiset puhuvat lavalla, sillä kukaan ei ole ymmärtänyt mitään. Eilen pystyin toimimaan tulkkina, ainakin hetkittäin :) Odotan kyllä kevään kielikurssia, että pääsen kiinni näihin kaikkiin murteisiin ja alan ymmärtää kunnolla kieltä.
Vaikka suurin osa vaihtareista puhuukin hyvää englantia, on mahdotonta välttyä väärinkasityksiltä ja kuulunymmärrysongelmilta. Taivutelkaapa suussanne englannin sanoja ”tourist” ja jurist” sekä ”tourism” ja ”jurism”.. Eräs ystäväni kertoi minulle tarinaa ystävästään joka opiskelee ”jurism”. Kuulin hieman väärin (”tourism”) ja kysyin, että mikä hänen ystävästään tulee opistojen päätteeksi. Hän vastasi hieman ihmeissään: ”Jurist.” Edelleen kuulin väärin (”tourist”). Näytin ilmeisesti hieman kummastuneelta pohtiessani, millaista koulutusta turistiksi opiskeleville mahdetaan antaa, koska ystäväni lopetti tarinansa kertomisen. Yhtäkkiä päässäni välähti: ”ai hän siis opiskelee ””jurism””!?”. Ystäväni totesi: ” Kyllä....” Kerroin hänelle, mitä olin kuullut ja samaan hengenvetoon vielä totesin, etten ehtinyt vielä edes suuremmin ihmetellä turistikoulustusta, sillä Suomessa voi opiskella Tontuksi :D Saimme väärinymmärryksestä hyvät naurut. Toisaalta, kaipa sitä jonkinlaisen Kuinka olla turisti -kurssin voisi jokainen ulkomaille lähtevä käydä :D
Loman alussa opin myös sen, että aina kannattaa varata käsimatkatavaroihin edes jotain vaatteita. Ja varsinkin tuliaiset (nämä asiat esim voisi käydä läpi turistikurssilla). Helsinki-Vantaan tuloaulassa naureskelin lennolla vieressäni istuneen miehen kanssa kuinka naapurihihnalle heiteltiin laukkuja. Ainakaan pehmeään laukkuun ei kannata pakata mitään hajoavaa, mutta senhän nyt kaikki tietävät jo entuudestaan. Seuraavaksi totesimme, että laukut eivät edes aina pääse perille. Mies kertoi, kuinka hänen laukkunsa olivat saapuneet Norjaan 5 päivää myöhässä. Päivittelimme sitä ja totesin helpottuneena, että olen aina saanut laukkuni ajoissa perille. VIRHE (totesinkin miehelle saman tien, että luultavasti en saa laukkujani tällä kertaa)!! Ja niinhän siinä sitten kävi. Seison hihnan vieressä vielä kun hihna oli jo pysähtynyt ja luukutkin kiinni. Ei näy ei kuulu. En tosin joutunut odottamaan laukkua kuin yhden päivän ja tuliaisetkin olivat kunnossa. Laukun historiakin selvisi, sillä ongelma ei ollut perille pääseminen vaan lähteminen. Laukku lähti Trondheimista 2 tuntia sen jälkeen kun minä olin lasketunut Suomen kamaralle. Se oli jäänyt sinne seikkailemaan. Ei vissiin lomailu kiinnostanut :)
Suomalaista ruokaa -sarja jatkuu ensi viikolla ja olen tässä loman aikana etsinyt ruokia joita aion valmistaa sarjassa. Edelleen otan ehdotuksia vastaan ja yritän tehdä joka toinen viikko jotain hyvää. Ja tietysti kausiruokia täytyy kokeilla. Ensi viikolla on vuorossa karjalanpaisti ja perunamuusi. Ja luonnollisesti jatkan ruisleipäkokeiluani heti kun pääsen Trondheimiin.
Hei hei!
Nähdään jouluna :)
-Annamaija-
torstai 4. syyskuuta 2008
Nurinkurisia sateenvarjoja ja tuulipukukansaa
Uhmasin tänään paikallisten viisautta: Jos sataa vettä, et tarvitse sateenvarjoa. Uhmasin myös toista paikallisten viisautta: Ei ole olemassa huonoa keliä, on vain huonoja varusteita.
Tänään siis oli hieman toisenlainen päivä kuin toissapäivänä, jolloin aurinko paistoi ja ulkona oli 20 astetta lämmintä. Tänään satoi. Ja tuuli. Viimeistään tässä vaiheessa on aika lähteä hakemaan talvivarusteet, sillä lähes jäädyin, vaikka mielestäni minulla oli lämpimästi päällä (mm. kaulaliina ja tuulen- ja vedenpitävä takki) Sateenvarjon käyttöä kokeilin illalla mutta norjalaiset tuulet puhalsivat sen piloille. Olisihan se pitänyt tietää. En ajatellut ostaa uutta, koska sillä ei tee mitään. Lisäksi illalla uhmasin myös tuota hyvien varusteiden sääntöä ja otin päälleni tuultapitämättömän takin. Jäädyin.
Huomenna laitan villasukat jalkaan ja tumput käteen kun lähden kouluun. Ja takin alle kaksi pitkähihaista. Ja pitkikset. Ei pitäisi talven vaivata. Ja sitten pitää ostaa kunnollinen säänkestävä takki talveksi. Muuten olen jääpuikko joulukuussa.
Kävin tänään ystävän kanssa intialaisessa ravintolassa syömässä. Ihanaa ruokaa ja hyvää seuraa. It's all about moments, kuten Kathy sen sanoisi. Tämän jälkeen lähdin odottamaan bussia myrskyiseen kaupungin keskustaan ja vaikka keli kamalalta näyttikin, niin samalla se näytti jotenkin kiehtovalta. Ilma oli harmaa ja vettä oli jokapuolella. Puut taipui kovasti tuulessa. Ihmisiä oli liikkeellä paljon ja heitä ei näyttänyt haittaavan ulkona vallinnut epämiellyttävä sää. Heillä olikin säänmukainen varustus käytössä.
Bussissa matkalla kotiin törmäsin bussiystävääni. Tapasimme ensimmäisinä päivinäni Trondheimissa, kun odotin bussia Ikeaan. Hän istui samalla pysäkillä ja porisimme keskenämme pitkän tovin. Sitten hän hyppäsi Steinanin bussiin ja vinkkasi, että Ikean bussi lähtee toiselta pysäkiltä :D Ehdin bussiin hienosti. Tämän jälkeen olemmekin jutelleet viikottain bussissa, mutta vasta tänään tajusimme, että emme olleet esittäytyneet toisillemme lainkaan :) Kutsuin hänet teelle ja vietimme pitkän tovin keskustellen tanssista, kielistä, Norjasta ja opinnoista kämppikseni kanssa. Kävi ilmi, ettei minun kieliopinnoillani niin kiire ole, sillä nämä kaksi norjalaista sankariakaan eivät ymmärtäneet toisiaan :D
Huomenna (nythän on jo torstai ;) ) nappaan lentolaukun kainalooni klo 5:55 ja siirryn bussipysäkille ja suuntaan kulkuni kohti Værnesin lentokenttää, Osloa, Helsinkiä, Riihimäkeä ja Hauhoa. Home sweet home.
Ha det!
Annamaija
Tänään siis oli hieman toisenlainen päivä kuin toissapäivänä, jolloin aurinko paistoi ja ulkona oli 20 astetta lämmintä. Tänään satoi. Ja tuuli. Viimeistään tässä vaiheessa on aika lähteä hakemaan talvivarusteet, sillä lähes jäädyin, vaikka mielestäni minulla oli lämpimästi päällä (mm. kaulaliina ja tuulen- ja vedenpitävä takki) Sateenvarjon käyttöä kokeilin illalla mutta norjalaiset tuulet puhalsivat sen piloille. Olisihan se pitänyt tietää. En ajatellut ostaa uutta, koska sillä ei tee mitään. Lisäksi illalla uhmasin myös tuota hyvien varusteiden sääntöä ja otin päälleni tuultapitämättömän takin. Jäädyin.
Huomenna laitan villasukat jalkaan ja tumput käteen kun lähden kouluun. Ja takin alle kaksi pitkähihaista. Ja pitkikset. Ei pitäisi talven vaivata. Ja sitten pitää ostaa kunnollinen säänkestävä takki talveksi. Muuten olen jääpuikko joulukuussa.
Kävin tänään ystävän kanssa intialaisessa ravintolassa syömässä. Ihanaa ruokaa ja hyvää seuraa. It's all about moments, kuten Kathy sen sanoisi. Tämän jälkeen lähdin odottamaan bussia myrskyiseen kaupungin keskustaan ja vaikka keli kamalalta näyttikin, niin samalla se näytti jotenkin kiehtovalta. Ilma oli harmaa ja vettä oli jokapuolella. Puut taipui kovasti tuulessa. Ihmisiä oli liikkeellä paljon ja heitä ei näyttänyt haittaavan ulkona vallinnut epämiellyttävä sää. Heillä olikin säänmukainen varustus käytössä.
Bussissa matkalla kotiin törmäsin bussiystävääni. Tapasimme ensimmäisinä päivinäni Trondheimissa, kun odotin bussia Ikeaan. Hän istui samalla pysäkillä ja porisimme keskenämme pitkän tovin. Sitten hän hyppäsi Steinanin bussiin ja vinkkasi, että Ikean bussi lähtee toiselta pysäkiltä :D Ehdin bussiin hienosti. Tämän jälkeen olemmekin jutelleet viikottain bussissa, mutta vasta tänään tajusimme, että emme olleet esittäytyneet toisillemme lainkaan :) Kutsuin hänet teelle ja vietimme pitkän tovin keskustellen tanssista, kielistä, Norjasta ja opinnoista kämppikseni kanssa. Kävi ilmi, ettei minun kieliopinnoillani niin kiire ole, sillä nämä kaksi norjalaista sankariakaan eivät ymmärtäneet toisiaan :D
Huomenna (nythän on jo torstai ;) ) nappaan lentolaukun kainalooni klo 5:55 ja siirryn bussipysäkille ja suuntaan kulkuni kohti Værnesin lentokenttää, Osloa, Helsinkiä, Riihimäkeä ja Hauhoa. Home sweet home.
Ha det!
Annamaija
keskiviikko 3. syyskuuta 2008
Kielikylpyjä ja virastoja
Hei alle sammen!
Nå har jeg vært her i Norge nesten 14 uker. Snakker jeg norsk? Ja, men er ikke sikkert om de norrmenner forstår meg. Kan jeg forstå hva de normenner sier? Nei, ikke alltid. Men jeg gjør mitt beste.
Elkää kiinnittäkö huomiota kielioppivirheisiin. En minäkään kiinnitä :) Jos kesän alussa kielen taso oli vähintäänkin säälittävä (ymmärsin hyvin yksinkertaisia asioita), niin nyt se on jo ehkä kohtalainen. Pystyn seuraamaan luentoja ja tänään yritysvierailulla pysyin kärryillä esityksessä lähes koko ajan. Tosin. Kanttiinissa toinen esittelijöistä kysyi minulta jotain ja minun oli pakko todeta, että minulla ei ollut mitään käryä, että mistä hän puhui. Tänään tapasin myös ensimmäistä kertaa ryhmäni eräältä kurssilta. He ovat kaikki norjalaisia ja sovimme, että voimme tehdä kaiken norjaksi..kunhan he yrittävät puhua selkeästi. Yhdellä on kyllä niin paha murre, että voi mennä hetki ennen kuin pysyn kärryillä.. Kaiken kaikkiaan kuitenkin: Olen päässyt sinuiksi kielen kanssa. Opin uusia sanoja (kuten skjærkraft ja knekking) joka päivä ja päivä päivältä käytän kieltä rohkeammin ja enemmän. Edelleen huomaan sekoittavani tehokkaasti norjaa ja ruotsia kun puhun ja kirjoitan. Mahtaakohan siitä päästä koskaan eroon?
Tällä viikolla vierailin paikallisessa Kelassa, jota täällä kutsutaan nimellä NAV ( Arbeids- og velferdsforvaltningen). Kelasta kyseinen laitos poikkeaa siinä mielessä, että siellä nimensä mukaan on sekä työvoimapalvelut että hyvinvointipalvelut. Tässä pieni esimerkki laitosten toimintatapojen erilaisuuksista:
Kela:
Astun ovesta sisään (aukioloajat 9-16, ma 8-17)
Otan numerolapun tarpeeni mukaan ja istun odottamaan.
Odotusta saattaa kestää pitkään tai sitten ei.
Numeroni välähtää ruutuun ja menen taulun osoittamalle palvelupisteelle.
Kerron kelan-tädille asiani ja hän tarkistaa tietojani ja tekee niiden perusteella toimenpiteet.
Kiitän ja poistun
NAV:
Astun ovesta sisään (aukioloajat 9-15).
Kävelen palvelusaarrekkeeseen ja kerron naiselle asiani. Hän antaa minulle numerolapun.
Istun odottamaan ja odotusta saattaa kestää kauan tai sitten ei.
Numeroni välähtää ruutuun ja menen taulun osoittaamalle palvelupisteelle.
Kerron nav-tädille asiani ja hän antaa minulle kortin, jossa on puhelinnumero, johon voin soittaa.
Tämän jälkeen hän yrittää itse soittaa.
Ja lähtee kysymään joltain, mutta palaa kulkematta kohteen kautta.
Hän yrittää jälleen itse soittaa.
Kysyn, voiko hän tarkistaa tietojani jostain.
Hän ei voi.
Hän kehoittaa minua soittamaan hänen antamaansa numeroon.
Kiitän ja poistun.
Soitan, jonotan, jonotan, jonotan.
Puheluuni vastataan ja kerron asiani. Puheluni yhdistetään toiselle henkilölle.
Jonotan, jonotan...
Jälleen minulle vastataan.
Kerron asiani (neljättä kertaa) ja nainen alkaa selvittää sitä.
Hän penkoo laatikoitaan, kysyy kollegaltaan, tutkii tietojani järjestelmästä ja vihdoin löytää vastauksen kysymykseeni.
Kiitän kovin ja lopetan puhelun.
Tässä kaikessa oli kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin Eurooppalaisen sairaanhoitokortin tilaamisesta...Eroja siis on. Pääasia on kuitenkin, että sain vihdoin paikallisten viranomaisten myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Matka Suomeen lähestyy kovaa kyytiä ja on mukava tietää, että jos jotain tapahtuu niin hoitoa on saatavilla.
Syksy alkaa lähetyä kovaa kyytiä myös. Eilen oli lämmin ja aurinkoinen päivä, mutta tänään oli hieman sumuista. Satanut ei sentään ole. Itseasiassa koko tänä aikana ei ole satanut kauheasti. Ehkä ensi viikolla kun en ole täällä.
Kohta nähdään Suomessa. Lähtöön enää 2 päivää...
Ha det!
-Annamaija-
Nå har jeg vært her i Norge nesten 14 uker. Snakker jeg norsk? Ja, men er ikke sikkert om de norrmenner forstår meg. Kan jeg forstå hva de normenner sier? Nei, ikke alltid. Men jeg gjør mitt beste.
Elkää kiinnittäkö huomiota kielioppivirheisiin. En minäkään kiinnitä :) Jos kesän alussa kielen taso oli vähintäänkin säälittävä (ymmärsin hyvin yksinkertaisia asioita), niin nyt se on jo ehkä kohtalainen. Pystyn seuraamaan luentoja ja tänään yritysvierailulla pysyin kärryillä esityksessä lähes koko ajan. Tosin. Kanttiinissa toinen esittelijöistä kysyi minulta jotain ja minun oli pakko todeta, että minulla ei ollut mitään käryä, että mistä hän puhui. Tänään tapasin myös ensimmäistä kertaa ryhmäni eräältä kurssilta. He ovat kaikki norjalaisia ja sovimme, että voimme tehdä kaiken norjaksi..kunhan he yrittävät puhua selkeästi. Yhdellä on kyllä niin paha murre, että voi mennä hetki ennen kuin pysyn kärryillä.. Kaiken kaikkiaan kuitenkin: Olen päässyt sinuiksi kielen kanssa. Opin uusia sanoja (kuten skjærkraft ja knekking) joka päivä ja päivä päivältä käytän kieltä rohkeammin ja enemmän. Edelleen huomaan sekoittavani tehokkaasti norjaa ja ruotsia kun puhun ja kirjoitan. Mahtaakohan siitä päästä koskaan eroon?
Tällä viikolla vierailin paikallisessa Kelassa, jota täällä kutsutaan nimellä NAV ( Arbeids- og velferdsforvaltningen). Kelasta kyseinen laitos poikkeaa siinä mielessä, että siellä nimensä mukaan on sekä työvoimapalvelut että hyvinvointipalvelut. Tässä pieni esimerkki laitosten toimintatapojen erilaisuuksista:
Kela:
Astun ovesta sisään (aukioloajat 9-16, ma 8-17)
Otan numerolapun tarpeeni mukaan ja istun odottamaan.
Odotusta saattaa kestää pitkään tai sitten ei.
Numeroni välähtää ruutuun ja menen taulun osoittamalle palvelupisteelle.
Kerron kelan-tädille asiani ja hän tarkistaa tietojani ja tekee niiden perusteella toimenpiteet.
Kiitän ja poistun
NAV:
Astun ovesta sisään (aukioloajat 9-15).
Kävelen palvelusaarrekkeeseen ja kerron naiselle asiani. Hän antaa minulle numerolapun.
Istun odottamaan ja odotusta saattaa kestää kauan tai sitten ei.
Numeroni välähtää ruutuun ja menen taulun osoittaamalle palvelupisteelle.
Kerron nav-tädille asiani ja hän antaa minulle kortin, jossa on puhelinnumero, johon voin soittaa.
Tämän jälkeen hän yrittää itse soittaa.
Ja lähtee kysymään joltain, mutta palaa kulkematta kohteen kautta.
Hän yrittää jälleen itse soittaa.
Kysyn, voiko hän tarkistaa tietojani jostain.
Hän ei voi.
Hän kehoittaa minua soittamaan hänen antamaansa numeroon.
Kiitän ja poistun.
Soitan, jonotan, jonotan, jonotan.
Puheluuni vastataan ja kerron asiani. Puheluni yhdistetään toiselle henkilölle.
Jonotan, jonotan...
Jälleen minulle vastataan.
Kerron asiani (neljättä kertaa) ja nainen alkaa selvittää sitä.
Hän penkoo laatikoitaan, kysyy kollegaltaan, tutkii tietojani järjestelmästä ja vihdoin löytää vastauksen kysymykseeni.
Kiitän kovin ja lopetan puhelun.
Tässä kaikessa oli kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin Eurooppalaisen sairaanhoitokortin tilaamisesta...Eroja siis on. Pääasia on kuitenkin, että sain vihdoin paikallisten viranomaisten myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Matka Suomeen lähestyy kovaa kyytiä ja on mukava tietää, että jos jotain tapahtuu niin hoitoa on saatavilla.
Syksy alkaa lähetyä kovaa kyytiä myös. Eilen oli lämmin ja aurinkoinen päivä, mutta tänään oli hieman sumuista. Satanut ei sentään ole. Itseasiassa koko tänä aikana ei ole satanut kauheasti. Ehkä ensi viikolla kun en ole täällä.
Kohta nähdään Suomessa. Lähtöön enää 2 päivää...
Ha det!
-Annamaija-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)