Maaliskuun jälkeen Norjaan on kuulunut lähinnä opiskelua ja hikipäässä opiskelua jos ihan tarkkoja ollaan. Hirveä määrä harkkatöitä, projekteja, copy-pasteevia ryhmiä, yhteistyökyvyttömiä ohjelmistoja jne. Nyt alkaa kuitenkin olla loppusuora edessä, sillä viimeisteltävänä on kaksi vikaa harkkatyötä ja kun ne saan huomenna kädestä niin voin keksittyä niin Suomen harkkatöihin :D Kipeetä...
Pääsiäislomaksi reissasin Suomeen ja piipahdin sitten Maijua-serkkua moikkaamassa Debrecenissä, Unkarissa. Lensin ensin Suomeen tyhjentään laukut ja sitten seuraavana päivänä Frankfurtin kautta Budapestiin. Budapestista matka jatkui reilun 3 tunnin junamatkalla Debreceniin. Vähän oli orpo olo, kun yritin selvittää, että mistä juna lähtee, miten sinne pääsee ja koska seuraavan juna menee. Hetken aikaa jo pelkäsin, että seuraava juna menee vasta aamulla, mutta tulihan sieltä juna vihdosta viimein.
Aloitin muuton Suomeen jo tuossa pääsiäisenä, että saan kaikki tavarat raahattua sinne ja yllättäen mulla oli sitten mukana vain sellaista viileän sään vaatetta (kun jotenkin ajattelin, että tarviin täällä norjassa vielä niitä lämpimän kelin vaatteita). Kun pääsin Unkariin totesin, että viileän sään vaatteet oli vähän liikaa. Katso kuva vieressä.
No eipä siinä sitten muuta kuin jätin sen neuletakin hotellille, ettei ihan tarvinnu paistua. Debrecen oli ihan mahtavan kaunis paikka. Ei varsinaisesti mikaan turistirysä, eli varsinaisesti nähtävää ei ollut ihan mielettömiä määriä. Mutta mukava pieni kaupunki, jossa on otettu huomioon myös ihmisten ulkoilman tarve. Kaupungissa oli aivan herttainen puisto, johon ihmiset kerääntyi ottamaan aurinkoa, piknikille ja viettämään aikaa. Kiersin kaupunkia Maijun ja Antin kanssa ja ne esitteli mulle muutamia tapaamiaan ihmisiä ja vei mut mm viinikellariin. Siellä mä sitten lähdin viinitourille.
Viinitouriin sisältyi siis 6 x 1 dl viiniä ja juustolautanen. Enhän mä nyt ihan kaikkea ite juonu vaan annoin Maijun ja Antin vähän auttaa. Mä kun en ole mikään kuivan valkkarin suurin ystävä, niin oli kyllä yllätys kun sain käteeni palan juuri oikeaa juustoa ja sen valkkarin. Ne oli täydelliset yhdessä! Kaikkineen "tour" oli oikeinkin mahtava ja saatoin tulla jopa vähän hiprakkaan ;) Ja hinta-laatusuhde oli ehdottomasti plussan puolella kun koko setti maksoi vain noin 6 euroa.
Tuossa vieressä näkyy kaikki ne viinit, mitä siinä ainakin paperilla tuli maisteltua
Bene Muskotaly, Bene Furmint, Bene Harslevekt (ehkä), Hilltop Merlot, Hilltop Rose ja Hilltop Rizlingsz,..jotain.
Debrecenistä mä sitten palasin taas Budapestiin jossa kävin nopeesti (siis todella nopeasti) moikkamassa Opaa. Mulla oli huimat 2 tuntia aikaa ja Opa esitteli mulle pikana yliopistonsa. Sannaa matkiakseni voisin tähän laittaa kaikki ne "En oo koskaan"-asiat, jotka tuli tuhottua listalta Unkarin reissun aikana.
En oo koskaan matkustanu pummilla ratikassa. No nyt oon.. :)
En oo koskaan juonu suklaadrinkkiä.
En oo koskaan matkustanu pummilla bussissa.
Matka jatkui sitten Budapestin keskustasta metrolla ja raastavan bussimatkan muodossa lentokentälle (Ehdinkö, enkö ehdi. menenkö oikeaan terminaaliin vai enkö mene. Miksi pitää olla useita terminaaleja pitkin kaupunkia?). Pääsin kuin pääsinkin perille ja varsin hyvissä ajoin vielä. Kotiin lentelin samoilla Lufthansan siivillä kuin mennessäkin ja taas pysähdyttiin Frankfurtissa.
Pääsiäistä vietinkin sitten ihan vaan siinä kotosalla. Välillä kävin harkkatyötä tekemässä tai mummulassa, mutta muuten aika rauhallista. Pääsiäisen jälkeen piti viettää pari tiukkaa koulupäivää ja olihan mulla tenttikin siinä. Loistin muuten aika paljon siellä tentissä. Pitkään aikaan en oo viihtyny niin hyvin tenttisalissa :D
Tän viikon tiistaina sitten palasin takasin Norjaan ja heti keskiviikkona oli edessä tutkimusmatka tuohon meidän edessä olevaan Vuonoon. Mentiin tutkimaan sen pohjaa, tavoitteena löytää sieltä toisen maailmansodan aikaan pudonneen FW 200 -koneen ohjaamo. Käytettiin pohjan kuvaamisen sellaista ROV -alusta ja vaikka me ei varsinaisesti mitään päästykään tekemään niin saatiin ainakin hyvä kuva siitä, että mitä meidän pitäisi tehdä JOS me saataisiin tehdä jotain. Nyt siitä täytyy kirjoittaa vielä raportti ja sitten sen kurssin suoritteet on kasassa. JESH!
Torstaina oli sitten Norjan kurssin koe mulla. Siellä en kyllä loistanut ihan niin paljon kuin olisin toivonu. Tuntui kuin osa tehtävistä olis ollut kompatehtäviä. Mutta kokeen jälkeen juttelin opettajan kanssa 1,5 tuntia ( ! ) ja noh, ainakin vakuutin sen keskustelutaidoillani :D
Nyt oonkin sitten kaksi päivää yrittänyt pakata laukkuja, kirjoittaa loppuja harkkatöitä ja tavata kavereita. Eilen oltiin kyllä piknikillä melkein koko päivä. Istuttiin tuolla nurtsillä, grillattiin makkaraa, tomaattia ja perunaa ja syötiin patonkia ja suorakaiteenmuotoista muffinia :D Oli ihan huippuhauskaa. Illalla sitten Moholtin opiskelijakylästä tuli bailukylä. Täällä on sellainen RUSS -tapa. Eli lukiosta valmistuvat hankkivat itelleen sellaiset remppahaalaria muistuttavat haalarit ja siihen sitten painatetaan oma nimi ja vuosi jolloin on valmistunut. Sitten ne pitää niitä jalassa kaksi viikkoa Wapun jälkeen ja niiden juhla huipentuu 17. toukokuuta kun on Norjan kansallispäivä. Noh, niitä byysia saa tietty pitää vain ne jotka on valmistumassa lukiosta joten ne jotka on jo joskus valmistunu on keksinyt pitää oman päivän ennen toukokuuta, jolloin he saavat käyttää housujaan. JA eilen oli se päivä. Viime vuonna bileet oli kuulemma ollut tuolla linnakkeessa, mutta siellä oli ollut niin hirveä sotku jälkeenpäin, että poliisisedät oli kieltäny siellä juhlimisen tänä vuonna.
Tänä vuonna bileet siis oli sitten täällä Moholtissa ja MORJES! Jösses mimmoista menoa. Päivä alkoi ihan leppoisana grillailuna ja ihmiset heitteli frisbeetä ja pelaili lentopalloa. Sitten tuli ilta ja ihmisiä makoili tuolla pitkin tanteretta ja poliisit ja vartijasedät kiersi tätä kylää ympäri. Sitten tuli aamu ja MORJES! Lasinsiruja ja ylipäätään rikkinäisiä pulloja rappukäytävissä, nurmikoilla, ajoradalla, varmaan hiekkalaatikoillakin.. Kaikki roskat tuolla nurmikolla. Missähän pitävät seuraavan vuoden juhlat :) Mutta hauskaa oli kuitenkin nähdä tuollainenkin perinne. Se vaan vähän otti suomalaisen teekkarin silmään, että niitä yksin sammuneita oli aika paljon. Missä on ne kaverit, jotka kantaa kotiin tai tarpeen vaatiessa bileistä toisiin?
Tänään on edessä "kirpparipäivä". Pistän myyden kaiken sellaisen mitä ei kannata raahata Suomeen ja toivottavasti pääsen eroon kaikesta ylimääräisestä.
Ja tiistaina sitten reissaan taas takaisin Suomeen. Wappua vietän siis Tampereella ja sitten alkaa hirveä rypistys tenttisuman purkamiseksi. Kesäksi ei oo löytynyt vielä kunnon työtä, mutta eiköhän sitä jotakin tekemistä keksi :)
Nähdään pian Suomessa!
Ha det!
Annamaija
