Suomalainen keittiö, osa 1

Tämähän onkin mahtava hetki elämässä opetella kaikkea uutta. Päätin siis opetella erinäisiä suomalaisia keittiöerikoisuuksia. Norjalaisia opettelinkin jo kesällä...

Ruokia saa rohkeasti ehdottaa :) Mitä suomalaisempi sen parempi.

Ensimmäisenä sarjassa on kunnon aito suomalainen (norjalaisesta rukiista tehty) ruislimppu!

RESEPTI, tästä tulee 4 limppua

Taikinajuuri (Tämä täytyy luonnollisesti ekalla kerralla tehdä itse, seuraavia kertoja varten voi varata pienen määrän juurta ja esim pakastaa sen. Mikäli taikinan tekee puukiulussa, voi taikinaa jättää kiulun reunoille kovettumaan, ja näin juuri on valmiina kipossa seuraavalla leivontakerralla.)

Litra vettä
Litra ruisjauhoja (käytin oikein kunnollisia karkeita jauhoja)

Sekoitellaan vesi ja jauhot ja annetaan juuren muhia 12 h tai vuorokausi.

Taikina

Litra vettä
Litra ruisjauhoja
Suolaa

Sekoitetaan vesi, jauhot ja suola juureen ja alustetaan. Annetaan kohota kaksinkertaiseksi 1-3 tuntia. Kaadetaan jauhotetulle pöydälle ja vaivataan ilma pois. Jaetaan taikina neljään osaan ja pyöritetään osista suippokärkisiä lieriöitä. Laitetaan lieröt leivinpaperilla vuoratulle pellille ja annetaan kohota noin tunti (Suippo laskeutuu tämän kohotuksen aikana).

Paistetaan aluksi 300 C asteisessa uunissa 15 min ja sen jälkeen 225-250 astetta 45 minuuttia.
Valmiit leivät kumisevat pohjaan koputettaessa.

No niin ja sitten...

LOPPUTULOS:

Tein vain puolikkaan taikinan, koska leivän varastointimahdollisuudet on huonot.

Juuren teko oli kohtuu helppoa. Vesi ja jauhot sekaisin ja nukkumaan :) Tein silti virheen. Suljin kipon ehkä liian tiiviisti, joten happaneminen ei päässy kunnolla vauhtiin. Virheen tajusin tosin vasta siinä vaiheessa kun rupesin jo heittämään leipiä uuniin.

Aamulla heräsin virkeänä lisäilemaan tavaraa taikinaan. Tässä kohtaan mukaan tulee reseptin virhe. Miten ihmeessä taikinaan pitäisi saada uppoamaan noin paljon vettä ja noin vähän jauhoja ja sitten vielä pitäisi jotain tehdäkin sillä taikinalla?? Oletan siis, että reseptissä on pilkkuvirhe tai mittavirhe ja taikinaosuudessa olevan vesimäärän tulisi olla 0,1 litraa tai 1 dl. Noh, en siis laittanut kuin puolet vedestä ja sitten heitin vaadittavat jauhot messiin.

Alusta taikina löysäksi. Miten? Miten ruisleipätaikinaa, joka muistuttaa enemmän puuroa kuin taikinaa, alustetaan? Ei mitenkään. Vatkasin sitä aikani (jauhot meni ainakin sekaisin) ja heitin taas kannen kipon päälle ja lähdin laskemaan rahtilaivan päämoottoreiden kuormituksia tunniksi. Ja toiseksi.
Ja toistin tässä kohti luonnollisesti sen alussa tekemäni virheen. Laitoin kannen liian tiiviisti kipon päälle.

Siirryin taikinan kimppuun noin 2 tuntia myöhemmin ja totesin, että taikina on todellakin löysää. Päätin kuitenkin kokeilla. Kaadoin pöydälle kasan jauhoja ja kippasin taikinan siihen päälle. Taikinan päälle kaadoin vielä kasan jauhoja aloitin ilman vaivaamisen pois taikinasta. Hah! Sanon minä. Se oli enemmänkin taikinan siirtelyä pöydällä ja lopulta se jo muuttui yritykseksi saada taikina pysymään pöydällä. Muistinko mainita että taikina oli löysää?

Nokkelana ihmisenä otin laatikosta kauhan ja lapioin taikinan uunipellille (tämä on sitten ehkä se vaivaamiskohta). Sitten jaoin taikinan kahteen osaan leivinpaperin päällä ja lastalla muotoilin kivat kikkareet niistä. Ne näytti leiviltä! JEE!

Kohota tunti. Joo, en. Kohotus kesti ehkä noin 5 minuuttia ja sen jälkeen nakkasin leivät uuniin. Minusta tuntui jo siinä vaiheessa, että kokeilu ei ole mennyt ihan putkeen, joten en pitänyt tätä mitenkään kamalan asiana. Sitä paitsi. Mun leivissä ei ollut missään vaiheessa mitään suippoja... :D

Paista 15 min 300 astetta ja 45 min 225-250 astetta. A) meidän uuni ei lämpiä 300 asteeseen, haittaako? b) mistä mä tiedän haluanko toiseen vaiheeseen 225 vai 250 astetta vai kenties 237,5 astetta? Noh, laitoin alussa siis uunin hönkimään niin kuumalle kun sai ja paistelin 15 minsaa. Sit kävin vähän ihailees leipiä (ne näytti edelleen leiviltä) ja käänsin vipua noin 230:n ja 240 asteen välille. Siinä sitten paistelin leipiäni 50 minsaa (unohduin laskemaan sen saman rahtilaivan moottorin lämmöntuottoa). Otin leivät uunista, irrotin ne paperista ja koputtelin pohjaa. Hyvä, kumisee! Leivät pois pelliltä ja venailemaan että niihin uskaltaa taas koskea. Jaksoin odottaa 5 minuuttia :D Ja eihän ne mitään kypsiä ollu!

Pistin leivät (nyt niitä oli jo kolme, koska toinen oli kahdessa osassa. "Liimasin" osat toisiinsa kiinni...) takaisin uuniin ja lähdi jatkamaan harrastuksia. Taas pääs unohtuun uuni ja leivät majaili siellä lämpimässä melkein puoli tuntia, mutta ei ne kyllä yhtään sen kypsemmiksi muuttuneet. Johtopäätös: Ehkä taikinan pitäisi edes melkein pysyä kasassa, että leivistä tulee hyviä. Mutta pinta oli "rapee". Sen verran rapee, ettei Ikean leipäveitsi meinannu pystyä siihen :D

Jätin leivät jäähtymään ja ajattelin kokeilla vähän myöhemmin, että miltä ne maistuu.

Ja kyllähän se ihan ruisleivältä maistui. Tai ainakin ruisjauhon ja veden sekoitukselta :D

Ja lopuksihan oli pakko tehdä vielä yksi virhe: En sitten ottanut sitä juurta talteen, eli nyt joudun aloittamaan koko homman TAAS alusta seuraavalla kerralla. Kyllä, aion kokeilla uudestaan. Sillä hetken googlaamisen perusteella tiedän nyt seuraavaa.

1) Minulla on parempi resepti.
2) Taikinan kuuluu olla löysää, mutta sitä täytyy voida käsitellä käsin.
3) Leipiä oikeasti pitää kohottaa ennen paistoa
4) Leivät pitää kääriä leivinliinaan paiston jälkeen jälkikypsymään (pintakaan ei oo ihan niin rapea, jos näin tekee.
5) Leipiä ei saa pakastaa tuoreena (no enhän mä tietenkään pakastannukkaan :D enpä!)
6) Se juuri ihan oikeasti kannattaa ottaa talteen :D

Mutta ehkä seuraavalla kerralla onnistuu paremmin, nyt kun on kerran jo kokeiltu ja tehty kaikki virheetkin..

Terppa!

11 päivää Suomeen!

-Annamaija-

EDIT:

Yleisön pyynnöstä, tässä on linkki siihen parempaan ohjeeseen:

http://ugly.blerp.org/~oh6kxl/ruisleipa.html

Ei mulla karvaisia käsiä ole, mutta pidän tämän miehen tavasta kuvailla asioita :"jaan taikinan kolmeen yhtä suureen läjään. Taikina annostellaan lastalla". Siis näihän mä juuri tein :D

Kokeilemisiin!